Linda Maria Baros - biobibliographie

Haapio Marja (toim.):

Runoilevien naisten kaupunki
Uutta ranskankielistä runoutta

Kaunis lahjakirja elämäsi naiselle!

Vaikka Ranskaa on pidetty runouden mahtimaana, naisrunoilijat ovat pysyneet siellä pitkään katveessa. He nousivat esiin vasta 1990-luvulla ja ovat jo vaikuttaneet maan runouden kokonaiskuvaan. Nyt heidän joukkonsa on mittava, moniääninen ja korkeatasoinen.

Antologian runoilijat ovat kaikki yhä julkaisevia runoilijoita, vaikka jotkut aloittivat uransa jo 50-luvulla. Aiheiden kirjo on yhtä laaja kuin ikäjakaumakin. Klassisten teemojen, rakkauden ja kuoleman, ohella esiintyy vahvasti eroottinen runo, rooliruno, perinteistä miesmyyttiä murtava naisnäkemys, kielirunoutta elvyttävä elämyksellisyys. Kaikki tyylilajit kukoistavat surrealismista ja absurdista naivismiin ja realismiin. Lyyristen säkeiden lisäksi antologiaan on valittu paljon proosarunoutta. Oman värinsä tuovat Ranskan maahanmuuttajarunoilijat, jotka tässä antologiassa ovat lähtöisin Argentiinasta, Libanonista ja Romaniasta.

Antologian on koonnut työryhmä, johon kuuluvat runoilijat Jouni Inkala, Annukka Peura, Helena Sinervo ja Anni Sumari, kirjailija-kääntäjä Kristina Haataja ja ryhmän vetäjänä toiminut suomentaja Marja Haapio. Naisrunoilijoiden asemaa Ranskassa valaisevan johdantoesseen on kirjoittanut ranskalainen runoilija Patrick Beurard-Valdoye.

Antologian runoilijat ovat Marie-Claire Bancquart, Silvia Baron Supervielle, Linda Maria Baros, Louise Cotnoir, Fabienne Courtade, Hélène Dorion, Michelle Grangaud, Vénus Khoury-Ghata, Sophie Loizeau, Geneviève Pastre, Florence Pazzotu, Elke de Rijcke, Hélène Sanguinetti, Nathalie Quintane.

Geneviève Pastre (s. 1924 Saksa)
Marie-Claire Bancquart (s. 1932 Etelä-Ranska)
Silvia Baron Supervielle (s. 1934 Argentiina)
Vénus Khoury-Ghata (s. 1937 Libanon)
Michelle Grangaud (s. 1942 Algeria)
Louise Cotnoir (s. 1948 Kanada)
Hélène Sanguinetti (s. 1951 Etelä-Ranska)
Hélène Dorion (s. 1958 Kanada)
Fabienne Courtade (s. 1960 Etelä-Ranska)
Florence Pazzottu (s. 1962 Etelä-Ranska)
Nathalie Quintane (s. 1964 Pariisi)
Elke de Ricke (s. 1965 Belgia)
Sophie Loizeau (s. 1966 Etelä-Ranska)
Linda Maria Baros (s. 1981 Bukarest)

savannilla

perjantai, 23. marraskuuta 2012
Runoilevien naisten kaupunki. Uutta ranskankielistä runoutta.

Tammi 2010. Toimittaneet ja suomentaneet Marja Haapio, Kristiina Haataja, Jouni Inkala, Annukka Peura, Helena Sinervo ja Anni Sumari.

Runoilevien naisten kaupunki -antologia esittelee 14 1900-2000-luvun ranskalaista runoilijaa. Saatesanoissa sukupuolivalintaa perustellaan sillä, että toisaalta tähänastisen suomennokset esittelevät lähinnä miesrunoilijoita ja toisaalta naisrunoilijoiden asema Ranskassa ei ole ollut yhtä vahva kuin Suomessa.

Antologian runoilijoista eritoten kaksi herätti mielenkiintoni: Linda Maria Baros (s. 1981) ja Fabienne Courtade (s. 1958).

Linda Maria Barosilta kokoelmaan on suomennettu läpileikkaus runoja kokoelmasta La maison en lames de rasoir (Partakoneenteristä rakennettu talo, 2006). "Vaarallinen, partakoneenteristä kyhätty talo on kyseenalaisen epämääräisesti pystyssä pysyvä parisuhdekoti, yhtä aikaa mahdoton ja ainoa mahdollinen", kuvailee alkuperäistä kokoelmaa näiden runojen suomentaja Kristina Haataja. Alkuperäinen kokoelma rakentuu prologin ja epilogin ympäröimistä huoneista ja tiloista, joista kustakin tähän antologiaan on suomennettu yksi runo. Prologi alkaa näin:"Olevaisen usvasta nousee talo / muistuttaa partakoneenteristä rakennettua palatsia / joka pysyy tasapainossa / sinun ranteesi päällä." "Sinun ranteesi päälle" päättyy myös epilogi, ja seitsemän sutta valvoo kynnyksellä. Barosin runoissa on vahvaa kuvastoa ja voimakas tunnelma.

Fabienne Courtaden runot ovat aukkoisempia. Ne käsittelevät läsnäoloa ja poissaoloa, rakkautta ja kuolemaa. Tähän antologiaan Courtadelta on suomennettu (Marja Haapio) runoja kahdesta kokoelmasta, Ciel inversé II (Nurin kääntynyt taivas, 2002) ja Il reste (Se mitä jää, 2003). Varsinkin jälkimmäinen on kiinnostava: "joskus unohdan teidät antaudun toisiin leikkeihin kuin meidän / tai silmät kiinni kieltäydyn ajattelemasta jotakuta en ole enää läsnä, en / edes teidän takianne minulla on tarve vahingoittaa itseäni tappaa itseni / monta kertaa päivässä ne ovat pakolaispäiviä / --".